Siirry pääsisältöön

Pääsiäisen aikaa

Hiljaisen viikon torstaita kutsutaan kiirastorstaiksi. Silloin Jeesus asetti ehtoollisen. Jeesus ja opetuslapset viettivät pääsiäisateriaa yhdessä. Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Ottakaa, tämä on minun ruumiini.” Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsilleen ja he kaikki joivat siitä. (Mar. 14:22-23)
Kun Jeesus jakoi pääsiäisleivän ja -viinin opetuslapsilleen, hän teki niistä oman ruumiinsa ja verensä vertaiskuvia. Kiirastorstain kirkossa istuessani mietin ehtoollisen merkitystä. Se, että me saamme mennä valmiiseen pöytään ja tietää, että me ollemme kutsuttuja ja haluttuja ruokavieraita, on mielestäni jotenkin merkittävä. En minä halua kenenkään luokse tuppautua väkisin. Kirkossa ollessa ei sellaista oloa ole. Minut on kutsuttu sellaisenaan kuin olen.
Kiirastorstaina sammuivat kirkon valot kolmeksi päiväksi. Kirkkoon saapui pimeys, johon vain yksi kynttilä jätettiin tuomaan valoa. Se kynttilä on kärsivän Kristuksen.  
Hiljaisenviikon perjantaita kutsutaan pitkäksiperjantaiksi. pitkänperjantain nimi kuvastaa Jeesuksen pitkää kärsimystä ennen kuolemaa. Pitkänäperjantaina Jeesus ristiinnaulittiin. Ihmiset huusivat hänelle: ”Jos sinä todella olet Jumalan Poika, miksi et pelasta itseäsi?” Jeesus pyysi, että Jumala antaisi heille anteeksi. Ennen kuolemaansa Jeesus huusi Jumalalle: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” ja pian sen jälkeen Jeesus huusi ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni!”. Tämän jälkeen Jeesus kuoli.
Pitkänäperjantaina muistelemme sitä päivää, jolloin Jeesus kuoli ristillä kaikkien hylkäämänä. Voisinko minä tehdä niin suuren teon kuin Jeesus teki kuollessaan ristillä muiden ihmisten syntien tähden? Olisinko minä voinut luopua ainoasta lapsestani samalla tavalla kuin Jumala? En usko. 
Pitkänä perjantaina kirkko on pimeä. Se on puettu suruhuntuun. Papit kulkevat mustissa kaavuissa ja valoa ei ole. On vuoden synkin päivä. 
Pääsiäisyön messussa aloitetaan pääsiäiseen valmistautuminen. Kirkko kokee valaistumisen, asteittain ja vähitellen. Samalla tavalla kuin kiirastorstaina se koki pimentymisen. 
Raamatussa kerrotaan kuinka, varhain sunnuntaiaamuna kolme naista saapui Jeesuksen haudalle. Heitä odotti suuri yllätys kun hauta oli tyhjä. Enkeli puhui naisille ” Miksi hiivit hänen haudalleen? Hän ei ole enää täällä. Etkö aamun huomaa valjenneen? Hän ylösnoussut on!”
Pääsiäinen on suuri riemujuhla. Kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen Jeesus heräsi henkiin ja palasi vielä opetuslastensa juokkoon. Pääsiäismunat  kertovat meille uudesta elämästä. Munassa uusi elämä on vielä kätketyssä muodossa, kuoren sisällä. Munan kuori kuvaa Kristuksen sinetöityä hautaa, joka murtuu auki.
Pian myös luonto herää uudelleen eloon. Voidaan ajatella, että talvi on Jeesuksen kuolema. Lumi peittää kaiken vihreän alleen. Keväällä aurinko sulattaa lumen ja luonto herää uudestaan henkiin. 

Siunattua pääsiäisen aikaa kaikille! 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hetki

"Päivä vain ja hetki kerrallansa..." Aika katoaa johonkin. Tunnen kulkevani sumussa päivästä toiseen väsymyksen kanssa. Yritän pitää itseni kasassa ja samalla tukea muita. Työnnän omat kipuni taja-alalle ja mietin tulevaa. Mitä minä haluan ja missä näen itseni? En tiedä enkä osaa vastata. Otan esille Raamatun. Nahkaiset kannet käden alla tuo lohtua. Se lupaus, etten ole yksin kannattaa minua. Tiedän jonkun näkevän minut sellaisena kuin olen, kaikkine kipuineni ja haaveineni. Kevät, lähetyvä toukokuu, minun kärsimykseni aika.  Tiedän Hänen kuulevan pienimmänkin huokaukseni, sillä mikään ei ole Häneltä salassa. Syvennyn sanan äärelle ja mietin miten olen tähän päätynyt. Miksi en minä? Miksi emme me?  Tässä hetkessä yritän toivoa, luottaa ja rakastaa. Rakastaminen on helppoa, mutta toivo on niin hauras, ettei luottamuskaan pidä sitä pinnalla. 
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keskeneräinen

Jospa olisin täydellinen. Kuvan kaunis ja kaikessa hyvä ja täydellinen. Oi jospa olisin parempi kuin muut. Jospa minulla olisi paljon ystäviä, jotka ihailisivat minua. Jospa olisin suosittu ja käntäisin katseita kauniilla vaatteilla. Jospa olisin  täydellinen ja voisin saada kaiken mitä haluaisin.  Kuullostaako tutulta? Välillä sitä toivoisi olevansa jotain muuta kuin oikeasti on. Sitä toivoo, että voisi olla täydellinen kaikessa ilman huolia ja murheita. Täydellinen, kuvan kaunis tai komea kuin prinssi, uusissa merkkivaatteissa. Sitä toivoo olevansa parempi kuin muut. Parempi, täydellisempi. Jos maailma olisi täydellinen, ei olisi sotia eikä maailmassa olisi hätää tai kurjuutta. Ei olisi tietoa nälän hädästä tai muista ongelmista. Kaikki olisi uutta ja hienoa. Ei tarvitsisi pelätä tai miettiä, että miltä sitä näyttää, sillä täydellisessä maailmassa kaikki olisi hyvin.  Mutta maailma, missä elämme ei ole täydellinen. On paljon hätää ja kurjuutta. On sotia ja pel...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Riittääkö armo?

Armo, kärsivällisyys ja lempeys. Se miten ja missä asetamme sanat ja kenelle me suuntamme ne. Toisinaan unohtuu moni asia. Osaatko ottaa toisen riittävästi huomioon ja miten sanoittaa vaikeat asiat. Lempeys ja kärsivällisyys. Mutta entä, jos ne unohtaa hetkeksi? Riittääkö silloin armo?  Olen monta kertaa ollut tilanteessa, että armo on ollut kateissa. Useimmiten nämä tilanteet johtuvat siitä, että minun on hankala antaa olla itselleni armollinen. Kaiken pitäisi mennä vähintään hyvin ja itsestä pitäisi ottaa irti kaikki. Kadotan usein armon. En osaa olla riittävän kärsivällinen ja lempeä. En ainakaan usein samaan aikaan.  Armo on mieletön asia, mutta ilman sitä tuntuu, että on hukassa. Se miten näemme muiden katsovat. Kun katseesta lempeys ja armo, sitä kokee katsovansa jäätä kohti. Vaikka muut kohtelevat kylmästi, saa onneksi luottaa, että olemme saaneet armon osaksemme ja se armo ei ole riippuvainen muiden kohtelusta ja katseista. Se armo on ja pysyy. Siitä riittää ...
Lähetä kommentti
Lue lisää