Siirry pääsisältöön

Pyhän äärellä

Heittelen frisbeetä koiralle. Ajatukset on jossain aivan muualla. Pääsiäinen ja loma. Niin... Olen rauhassa saanut pysähtyä Pyhän äärelle, olemalla juuri sitä mitä todellisuudessa olen.

Kirkossakin on ollut minulle tilaa. Ei niin tavallisille kaduntallaajalle, vaan vapaita ja lomia viettävälle kirkon työntekijälle. Kiirastorstain iltana sain seurakuntalaisena hiljentyä kirkossa kuten kuka tahansa muukin ihminen. Sain hiljentyä omien ajatusten ääreen ja pysähtyä. Pitkänä perjantaina löysin itseni uudestaan istumasta kirkosta. Kuuntelin jousikvartettin soittoa ja kanttorin lukemia Raamatun kohtia. Eilen, kun en saanut itseäni sängystä ylös ajoissa, sain kotikirkon messun suoraan olohuoneeseen.

Katsoin tv:stä messua. Mieheni tuli tietokoneelle ja seurasi sivusilmällä lähetystä. Tuumaili vain, että näyttää kuin kirkossa paistaisi aurinko.

Sillä hetkellä muistin pitkänperjantain kirkkohetkeni. Kiinnitin silloin ensimmäistä kertaa huomioni saarnatuolin yläpuolella roikkuvaan sateenkaareen. Jumalan lupaus. Muistin sillä hetkellä myös toisen lupauksen: Minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti.

Suuria lupauksia pienelle ihmiselle. Muistan sen tunteen, helpotuksen huokauksen. Minä en ole yksin. Samalla muistin kolmannen lupauksen. Silloin seisoin alttarilla mieheni rinnalla. Lupasimme rakastaa toisiamme niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Lupasimme tukea toista silloin kun toinen tarvitsee tukea.

Pyhän äärellä, kirkossa, muistui lupaukset mieleen. Niin.. Minä en ole koskaan yksin.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nyt sytytämme kynttilän

"Nyt sytämme kynttilän, Se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta,  Seimessä nukkuvaa.  Nyt syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee. Suo Isä tänne Jeesuksen,  se hetki lähenee." Tänään on toinen adventti. Adventtikynttilöistä sytytän kaksi kynttilää. Lämmin valo kasvaa ja hetkeksi maltan hiljentyä joulun odotuksen äärelle.  Juuri nyt saan olla juuri tässä. Ei kiirettä ja ilman murhetta. Juuri nyt saan olla sellainen kuin olen.  Saan tarvittaessa olla rikki revitty ja sydän auki. Saan olla rakastettu kaikkine virheineni ja silti luottaa siihen, etten ole yksi.  Saan sytyttää kynttilän, hiljentyä hetkeksi ja nauttia hiljaisuuden kauneudesta. Juuri nyt, juuri tässä on hyvä olla. 
Lähetä kommentti
Lue lisää

Siunattuna on hyvä tehdä matkaa

Viimeisen kuukauden aikana on ollut siunauksia paljon. Koulutiensä aloittavat siunattiin, mummoni siunattiin viimeiselle matkalle, on toivotettu siunattua leiriä ja sain omalle työlleni siunauksen. Olenkin ehtinyt miettimään, että mitä siunaaminen todellisuudessa onkaan. "Kristillisen käsityksen mukaan siunaus on Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa tässä maailmassa. Kristillisessä kirkossa siunaus liittyy tapahtumiin, joissa Jumalan rakkaus erityisesti näkyy maailmassa. Jumala siunasi ihmisen , kaiken elollisen ja koko luomakunnan sen jälkeen, kun hän oli päättänyt luomistyönsä. " Aamenesta öylättiin Siunattuna on hyvä tehdä matkaa, sillä siunaus tulee aina Jumalalta. On levollisempi mieli kulkea ja olla, kun kokee olevansa niin tärkeä, että on siunauksen alla. Siunaukseen sisältyy niin paljon kaikkea. Paljon sellaista, jota ei edes osaa ajatella. Siunauksen jälkeen tulee hyvä ja kevyt olo. Olo on ennen kaikkea rakastettu. Siunaus on rukoilua. Se
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mitä minä voin tehdä?

"Yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit." Baden-Powell Partiolaisena päässäni soi ajatus siitä, että minun velvollisuuteni on jättää maailma tuleville sukupolville parempana kuin mitä se on nyt. Tällä hetkellä se tuntuu lähestulkoon mahdottomalta ajatukselta. Maailma tuntuu olevan yhtä kaaosta. Joka paikassa on sotia, nälänhätää ja muita kriisejä. Uutiset tuntuvat mässäilevän kriiseillä ja samalla lietsovan pelkoa ja rauhattomuutta. Mitä minä voin tehdä? Tuntuu vaikealta lähestyä asiaa mistään kulmasta. Avasin kesken työpäivän uutissivuston. Syyrian pakolaisia oli taas eilen hukkunut. Vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja kiireellä perustetaan hätämajoituksia. Pakolaisten tulva on suuri ja kaiken tämän keskellä voin vain pudistella päätäni ja ihmetellä, kuinka tämä kaikki on mahdollista. Ymmärrän kyllä suomalaisten pelon ja turvattomuuden tunteen, mutta on niin vaikea ymmärtää, että kansanedustajat ehdottele
Lähetä kommentti
Lue lisää